sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Hyvän olon etsintää

Kerroin aiemmin, että oloni on ollut kevään aikana ja sen jälkeen raskas ja väsynyt. Oikeastaan vasta kesän alussa aloin tarkemmin ihmettelemään oloani ja sen syitä. Tajusin, että on tätä tainnut jatkua jo pidempäänkin... Hermojen kireyttä, uupumusta, turvotusta ja ahdistusta. Haluan uskoa, että tämän tiedostamalla olen jo menossa parempaa vointia kohti. Olen mielessäni listannut asiat, jotka ovat mahdollisesti tämän olotilan taustalla. Ehkä muutosta tarvitaan vain yhdessä näistä, ehkä useammassa.

- ruokavalio
- liikunta
- kilpirauhasen toiminta
- e-pillerit
- psyykkinen vointi

Ruokavaliota olenkin jo keväästä lähtien melkein huomaamattani alkanut korjailemaan. Syön mielelläni kevyesti ja kasvispainotteisesti, mutta tietoisesti olen vähentänyt esim. suklaan syöntiä. Liikunnan lisääntyessä olen myös alkanut miettimään enemmän proteiinin määrää, vaikka en jaksakaan kovin tarkkoja suunnitelmia ruokailuni suhteen tehdä. Nyt olisi vielä tarkoitus vähentää hiilareita ja lisätä proteiinia, mutta kuitenkin luontevalla ja itselle helpolla tavalla (kiitos kaverille ohjeistuksesta :) ) Sokeria yritän käyttää maltillisemmin, mutta haluan kuitenkin säilyttää rentouden ja vapauden myös siinä.

Liikuntaa olenkin jo lisännyt salijäsenyyden myötä. Käytännössä ehdin käymään salilla 1-3 kertaa viikossa. Nuo kerrat menevät yleensä joko kuntosalin puolella, body balancessa tai body pumpissa. Pump on vielä aika uusi tuttavuus, ja tuntuu kamalalle...mutta on kuitenkin niin kokonaisvaltaista ja tehokasta, että eiköhän se kuntokin siitä hiljalleen ala nousemaan. Lisäksi ratsastan kerran viikossa, ja lenkkeilen koirien kanssa. Koirat eivät oman kuntonsa vuoksi lenkkeilyä kaipaa, koska saavat enemmän liikuntaa vapaana juostessaan. Koulutusmielessä on kuitenkin viisasta käydä edes sillointällöin lenkillä. Laran kanssa kävellään, Heken kanssa hölkätään :)

Kilpirauhastestit on kertaalleen otettu, ja arvot olivat alarajoilla. Kävin viime viikolla uudestaan verikokeissa, ja tulokset tulevat ensi viikolla. Jospa niistä näkyisi, mihin suuntaan ollaan menossa. Toisaalta olisi helpottavaa, että kaikelle löytyisi yksi selitys, mutta toisaalta elinikäinen lääkkeiden napsiminen ja annostuksen säätäminen ei houkuttele.

E-pillerit menivät vaihtoon 2,5 viikkoa sitten Yasminesta Zoelyyn. Zoelyn pitäisi olla hormoneiltaan luonnonmukaisempi vaihtoehto. Aluksi oli todella ikävää päänsärkyä ja huimausta, mutta onneksi helpotti. Henkisesti olo on ollutkin nyt parempi, saa nähdä kuinka se kestää. Hormonien päivittäinen syöminen ei tunnu hyvältä, ja jos tämä pilleri ei lopulta sovikaan, niin tuskin enää tällä erää ylimääräisiä hormoneita haluan. Nestettä on tuntunut lähtevän, mutta turvotuksen tunteessa tai painossa ei kuitenkaan ole näkynyt muutoksia. Tälläkin pillerillä painonnousu ja turvotukset kuuluvat haittavaikutuksiin...

Sitten jää jäljelle psyykkinen vointi. Oloa taatusti helpottaisi ja keventäisi stressittömyys ja huolettomuus. Helpommin sanottu kuin tehty! Kuinka pikkuasioista huolehtiva stressi-erkki voisi löytää elämään erilaisen asenteen? Omassa elämässä kaikki on hyvin, ja työtkin kesän vuoksi kiireettömämmät ja entistä kivemmat. Miksi huolehtia turhasta ja tuntea painetta, kun tuskin kukaan sitä vaatii? Jälleen vaadin itseltäni liikoja. Lisäksi olen kierteessä, missä stressaan myös olostani, joka ei tietenkään sillä helpotu. Aloitan nauttimalla lyhyemmistä työpäivistä ja pidemmistä vapaailloista hyvällä omallatunnolla. Lomaan on vielä neljä viikkoa aikaa, mutta sekin aika voi olla aurinkoista, iloista ja kesäisen leppoisaa.









sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Testissä itsetehdyt jätskit

Ruoka.fi sivuilla on ollut käynnissä makeimman jäätelön äänestys. Ehdokkaita selaillessa alkoi jätskihammasta kolottaa, joten parhaalta kuulostavia piti päästä hetimmiten kokeilemaan. Olen tehnyt kerran aiemminkin itse jäätelöä. Sitruunajäätelön ohjeen vein Keltaisesta keittiöstä ja lorautin joukkoon lakritsikastiketta. Hyvää tuli! Ruoka.fi:n kilpailussa jätskeissä on käytetty glukoosisiirappia, mikä vaikuttikin koostumukseen.

Testiin pääsivät ensimmäisinä Fazerina-, paahdettu valkosuklaa- sekä kookos-vanilijajädet. Jäätelömassan tekeminen oli kaikkien kohdalla helppoa. Paahdetun valkosuklaan kanssa kävi vähän hassusti. Oma uuni taisi olla ohjeen tekijän uunia tehokkaampi, koska paahdettuahan siitä tosiaan tuli. Suklaa muuttui minimi paistoajassa ruskeaksi rouheeksi, mutta maistui toffeelta, joten ei hätää!

Kaikki seokset mahtuivat 0,9l pakkasen kestäviin astioihin. Tässä jätskit matkalla pakastumaan. Vasemmalta oikealle: paahdettu valkosuklaa, Fazerina, kookos-vanilija.


Lopputuloksena voisi sanoa, että paras koostumus on Fazerina-jäätelössä, aika lähellä kaupan jätskejä. Paahdetusta valkosuklaasta tuli hurjan makea, sen kaveriksi voisi sopia vähän kirpakat marjat tai hedelmät. Kookos-vanilija on näistä kevyimmän ja raikkaimman makuinen, nousi lemppariksi! Ensi kerralla pistän joukkoon myös kookoshiutaleita.

Itsetehtyä jätskiä on tosiaan helppo tehdä, eikä konetta tarvita. Jäin kuitenkin miettimään glukoosisiirappia. Jos tekee itse jäätelöä lisäaineiden pelon vuoksi, niin onko glukoosisiirappi sitten kovin hyvä vaihtoehto? Ja mitä se oikeastaan on? Infoa kertoo Dan Sukker. Kaloreita ajatellen voi myös olla viisaampaa tehdä jätskit ilman tätä ihmeainetta. Täydellisen itsetehdyn jäätelön etsinnässä glukoosisiirapista on kuitenkin koostumuksen kannalta hyötyä.

lauantai 15. kesäkuuta 2013

Ajatuksia äitiydestä - tilannepäivitys

Olen ravannut alkukesän lääkärissä erinäisten oireiden ja väsymyksen vuoksi. Edellinen käyntini viime viikolla oli sinänsä positiivinen, että lääkäri oli empaattinen ja kuunteli minua. Toisaalta käynnistä jäi päälle pieni ahdistus...

Lääkäri: Ja ikää sinulla oli...
Minä: 27v
Lääkäri: Naimisissa?
Minä: kyllä
Lääkäri: Olette yrittäneet lasta, kauanko?
Minä: Öö ei.
Lääkäri: Olettekos suunnitelleet perheen perustamista? Minkälaisella aikataululla?
Minä: Hmm, en tiedä, ehkä parin vuoden sisällä.

Välissä muuta keskustelua, kunnes...

Lääkäri: Kannattaisi sitä lastenhankkimista alkaa miettimään, kun tuota ikääkin jo on. Ehtisit sitten muutaman tekemään.
Minä: Niin..hmm.

Lääkäri: Milloinkas sinulla on ollut viimeksi kuukautiset, ettet vain ole raskaana. Näitäkin yllätyksiä sattuu!
Minä: En ole raskaana, hehheh.

Ja lähtiessä:

Lääkäri: Niin, sekinhän on mahdollista, että sinulla on nyt joku kaipuu, toivoisit elämään jotakin lisää. Voihan olla, että et sen takia nyt kuitenkaan ole täysin tyytyväinen elämääsi ja se näyttäytyy näin. Kannattaa miettiä tyydytkö tähän tilanteeseen.

Lääkäri taisi uskoa, että kärsin (piilevästä) vauvakuumeesta, ja olen siksi niin väsynyt. Tosiasia on se, että ajatus lapsesta on kyllä lämmennyt entisestään, mutta edelleen todellisuus iskee ajatuksiin aika voimakkaana. Kevyesti ajateltuna vauva olisi mukavaa vaihtelua, mutta sitten taas muistaa että niin joo, sehän on kasvava ihminen. Ystävät saavat lapsia ja tavallaan tuntuu, että olen jäänyt siitä kyydistä. En haluaisi olla vanha äiti, mutta toisaalta en usko, että jaksaisin nytkään. Ainakin tällä erää tyydyn ihmettelemään ystävien lapsia ja keräämään rohkeutta tulevaisuutta varten.





maanantai 10. kesäkuuta 2013

Väliaikaprojekti

Pihakeittiö/patio-projektin aikana minulla oli vihdoinkin aikaa ja mahdollisuus tarttua mieltä ja silmää häiritsevään kammotukseen pihamaalla. Entisten asukkaiden suihkulähteen jäljiltä kivenkolossa rojottanut musta muovi sai kyytiä, ja tilalle järjestin jotain vähän nätimpää. Pitkävartisen kukan siirsin hetkenmielijohteesta toisesta kukkapenkistä, saa nähdä säilyykö se hengissä!

Ennen:



Jälkeen:


Niin tuo puuhäkkyrä on siis lyhty, senkin voisi maalata... Pation perustukset alkavat olla valmiina. Näistä se sitten syntyy :)


perjantai 7. kesäkuuta 2013

Viherpeukalon vinkeitä

Vaikka olen todennut olevani surkea puutarhuri, alkaa kuitenkin näyttää siltä, että sisäinen viherpeukaloni on heräilemässä...

 Ulkoeteisen viljelmiä; minun kesäkukkaset ja miehen chilit

Minun kesäkukkaset ja TOMAATTI!





 Sieltä ne pionit ponnistaa...

Kesäkeittiön kimpussa on hääräilty eilinen ja tämä päivä. Sisäseinät on nyt hiottu ja maalattu, jes! Olisin maalannut loppusilauksenkin, mutta oli pakko lähteä karkuun ampiaisia ja ääliö-mäkäräisiä, joiden pistoja on jo monta raavittavana. Hommaa riittää, mutta huomiseksi on vesisadetta luvassa. Voi olla, että suunnataan siis muurikkaostoksille :)

lauantai 1. kesäkuuta 2013

Terveisiä lomalta!

Nyt se sitten alkoi, kesäloma. Ensimmäinen pätkä on viikon mittainen, ja loppukesästä odottaa kolme viikkoa lisää. Tämän loman aikana olisi tarkoitus edetä pihakeittiöprojektissa, jonka aloitimme viime viikonloppuna. Meillä on siis valmis pihakeittiö, jonka sisukset olivat aika rumat... Keittiöön kuului palvausuuni ja savustuspönttö, molemmat meille tarpeettomiksi todettu, eivätkä olleet kovin siistitkään. Proggis aloitettiiin moukaroimalla seinien sisäpuolelta kaikki kappaleiksi :) Säästettiin toki Upon vanha punainen kaasuhella, jota voidaan jatkossa itsekin käyttää pihakeittiössä esim. perunoiden keittämiseen. Roskat on nyt melkein saatu alta pois, ja tilalle on suunnitteilla paikka grillille ja muurikalle sekä kunnon laskutasot ja hyllyjä. Pihakeittiön edustalla on tällä hetkellä pieni laatoitettu alue, jonka tilalle olisi tarkoitus kyhäillä patio. Katsotaan tuleeko valmista tänä kesänä ;)

Lisäksi pihalla odottaa sorakasa levitystä, kukat ruukkuihin pääsyä yms... Mutta loman aikana tehdään sen verran, kun hyvillä mielin jaksetaan. Kesä on onneksi vasta aluillaan!


PS. Haluatteko huippuhyvän kesäherkkuvinkin? Pari banaania kuoritaan ja paloitellaan pakasterasiaan, annetaan jäätyä muutama tunti, ja sitten huristellaan sauva- tai tehosekoittimella tasaiseksi. Lopputuloksena on banaanipehmistä! Sekaan voi tietysti laittaa esim. kaakaota, marjoja jne. Suosittelen :)